Tuki- ja liikuntaelimistön fyysisen kuormituksen analysointi suurtehoimuroinnin aikana

Suomen Ergonomiayhdistys ry:n vuoden 2017 opinnäytekilpailun voittivat Asta Rahkonen ja Heidi Virkkunen työllään ”Tuki- ja liikuntaelimistön fyysisen kuormituksen analysointi suurtehoimuroinnin aikana”. Ohessa on palkitun työn lyhennelmä.


Saimaan ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta
Fysioterapeuttikoulutus
Asta Rahkonen ja Heidi Virkkunen

 

Johdanto

Opinnäytetyöprosessi aloitettiin keväällä 2016. Kiinnostuksen kohteena oli Xsens MVN BIOMECH -liikeanalyysilaitteiston hyödyntäminen liikkeiden mittaamisessa yhdistettynä työergonomiaan. Lassila & Tikanoja yrityksellä oli meneillään suurtehoimuroinnin turvallisuuden ja ergonomian kehittämishanke, ja yritys ehdotti suurtehoimuroinnin ergonomian mittaamista liikeanalyysilaitteella. Opinnäytetyössä selvitettiin apuvälineenä käytettävän suulakkeen hyötyä suurtehoimuroinnin ergonomiassa. Yritys voi hyödyntää opinnäytetyöstä saatuja tuloksia fyysisesti kuormittavan suurtehoimuroinnin ergonomian edistämisessä.

Suurtehoimurointi aiheuttaa huonon ergonomiansa vuoksi Lassila & Tikanoja-yrityksen työntekijöille tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja. Tästä syystä työntekijöille koituu sairauspoissaoloja ja työkyvyn menetyksiä, jotka johtavat pahimmillaan ennenaikaiseen eläköitymiseen. Sairauspoissaoloista ja ennenaikaisista eläköitymisistä koituu lisäkustannuksia yritykselle ja yhteiskunnalle.

Suurtehoimuroinnin työasentoja

Lassila & Tikanoja on opinnäytetyömittausten jälkeen ottanut käyttöön uudet ergonomisemmat työskentelytavat. Mittauksissa käytettyä suulaketta ei ole otettu käyttöön suurtehoimuroinnissa. Välineiden ja suulakkeiden kehitystyö jatkuu edelleen yrityksessä.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimuksen perusjoukko oli Lassila & Tikanoja yrityksen suurtehoimurointia tekevät työntekijät, joita Suomessa on noin 250. Etelä-Karjalassa suurtehoimurointia tekeviä on noin 30 henkeä. Opinnäytetyö oli otantatutkimus, jossa tiedonkeruu suoritettiin osalle perusjoukon yksilöistä. Tutkimuksessa käytettiin ryväsotantamenetelmää, josta mukaan otettiin viisi henkilöä yksinkertaisella satunnaisotannalla Etelä-Karjalan alueelta. Viidestä henkilöstä valittiin mittauksiin kolme mukaanottokriteerien perusteella ja kaksi henkilöä jäi varalle.

Tullakseen valituksi koehenkilöksi yksilön oli oltava vapaaehtoisesti suostuvainen tutkimukseen, Etelä-Karjalan alueella suurtehoimurointia tekeviä työkykyisiä henkilöitä sekä sovittava liikeanalyysipuvun edellyttämiin mittoihin. Suulakkeen hyödyn analysoinnissa verrattiin kahta eri mittausta, joka ei edellyttänyt koehenkilöiden taustatietojen kartoittamista.

Tutkimusmenetelmäksi valittiin Xsens MVN BIOMECH -liikeanalyysilaitteisto mittaamaan nivelkulmia ja strukturoitu kyselylomake kartoittamaan koehenkilöiden subjektiivisia kokemuksia suulakkeen hyödystä. Mittaukset toteutettiin yhden päivän aikana työympäristössä, jossa tehtävä oli simuloitu. Jokaiselle koehenkilölle suoritettiin liikeanalyysilaitteella kaksi mittausta, yksi ilman suulaketta ja yksi suulakkeen kanssa. Mittausten jälkeen koehenkilöt täyttivät kyselylomakkeen.

Imurointi ilman suulaketta ja suulakkeen kanssa

Tutkimusaineisto analysoitiin määrällisin ja laadullisin menetelmin. Liikeanalyysilaitteen antamasta datasta tarkasteltiin nivelkulmamuutoksien astelukemia, ja saaduista tuloksista laskettiin keskiarvo. Ilman suulaketta saatuja mittausten keskiarvoja verrattiin suulakkeella saatuihin mittausten keskiarvoihin. Lisäksi vaihteluvälien avulla vertailtiin liikelaajuuksia mittausten välillä. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin koehenkilöiden koettua kuormitusta suurtehoimuroinnin aikana. Analysointi keskittyi kaula-, rinta ja lannerangan ja olka-, ranne, lonkka- ja polvinivelten fyysisen kuormituksen tarkasteluun.

Esimerkki liikeanalyysilaitteen datasta (koehenkilö 1 imurointi ilman suulaketta, oikea (ylempi) ja vasen (alempi) olkanivel)

Tulokset

Kyselylomakkeen analysoinnin tuloksia verrattiin liikeanalyysilaitteella ilman suulaketta ja suulakkeen kanssa saatuihin mittaustuloksiin. Suulake kevensi lonkka- ja polvinivelten sekä lannerangan ja vasemman olkanivelen kuormitusta. Vastaavasti suulake lisäsi kuormitusta kaularangassa ja oikeassa olkanivelessä. Muissa nivelissä suulakkeella ei ollut vaikutusta kuormitukseen. Koehenkilöt eivät kokeneet subjektiivisesti suulakkeesta olevan hyötyä kuormituksen vähenemisessä tai kyselylomakkeen tulokset olivat ristiriidassa koehenkilöiden välillä sekä liikeanalyysilaitteella saatujen mittaustulosten kanssa. Tulosten pohjalta suulakkeesta oli sekä hyötyä että haittaa.

Johtopäätökset

Tutkimustuloksia voidaan pitää suuntaa antavina, mutta pieni otoskoko ja mittausten suorittaminen simuloidussa työympäristössä vaikuttavat heikentävästi tulosten yleistettävyyteen. Suulaketta kehittämällä imurointityön kuormittavuutta voisi mahdollisesti keventää. Suulaketta tulisi kehittää siten, että kaularanka ja ranteet pysyisivät lähellä keskiasentoa. Työntekijöille tulisi perehdyttää suulakkeen käytöstä ergonominen työasento. Lisäksi ergonomista työtapaa voisi perehdyttää työntekijöille ilman suulaketta tehtävään imurointityöhön, sillä suulakkeen käytön mahdollisuudet saattavat olla rajallisia ahtaiden työskentelytilojen vuoksi oikeissa työympäristöissä.

AJANKOHTAISTA