Kevätseminaari 2018 – yhteenveto

ERY:n kevätseminaari Tampereen yliopistolla 18.5.2018.

ERY:n puheenjohtaja Elina Parviainen avasi kevätseminaarin puheenvuorolla, jossa toivotti osallistujat tervetulleiksi ja pohjusti päivän aihetta esittelemällä Suomen ergonomiatoimijoiden moninaisuuden sekä osittaisen hajanaisuuden. Tämän kautta on helppo ymmärtää, miksi työpaikoilla ergonomian sisällyttäminen varhaisen vaiheen suunnitteluun on varsin haasteellista.

Hyvään lopputulokseen työn ja työympäristön suunnittelussa ei päästä, ellei samalla huomioida ihmisen ominaisuuksia, ja kiinnitetä huomiota ergonomian kaikkiin osa-alueisiin ( fyysinen, kognitiivinen ja organisatorinen ergonomia). Ergonomiassahan on yksinkertaisesti kyse ihmisen ominaisuuksien sekä työn ja työolosuhteiden yhteensovittamista, aivan kuten minkä tahansa muun tekijän sovittamisessa työjärjestelmään (laitteet, koneet, järjestelmät, materiaalit jne.).

Seminaarissa yritysesimerkkejä esittelivät TtM, työsuojelupäällikkö Teemu Suokko (MSK Cabins Oy) ja turvallisuuspäällikkö Mika Peltola (Valmet Technologies inc.). Yritysesimerkkien jälkeen psykologi ja sosiologi Virve Peteri kertoi viisivuotisesta, Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimushankkeestaan ”Ergonomics gone naft? The biography of ergonomics as knowledge and practices in Finland”.

MSK Cabins Oy

Teemu Suokko esitteli MSK Group Oy:n ergonomian kehityshankkeita. Ensimmäinen esimerkki oli MSK Plast ruiskuvalu, jossa kehitetään keskitettyä raaka-ainejärjestelmää, jotta voitaisiin luopua konekohtaisesta säkkien (25kg) käytöstä. Tavoitteena on rakentaa yksi työpiste raaka-aineen käyttöön, jolloin voidaan käyttää kevennintä ja nosturia sekä automatisoida käyttö. Yrityksen laskelmien mukaan järjestelmän takaisinmaksuaika on lyhyt, työntekijöiden työturvallisuus paranee, kun raskaiden säkkien kantaminen loppuu ja samalla työaikaa vapautuu jatkuvasta valvonnasta muihin työtehtäviin.

Toinen esimerkki oli kokoonpanolinjan työkierron kehittäminen. Aikaisemmin kokoonpanolinjastolla oli esimerkiksi kehoa yksipuolisesti kuormittavia työvaiheita ja työntekijöiden osaaminen painottui yhteen työvaiheeseen. Kehitystyö tapahtui neljässä vaiheessa. Kehitystyön ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin kyselylomake työn kuormittavuuden kokemuksista ja työvaiheiden videointi. Toisessa vaiheessa selvitettiin kuormitusta, mm. työvaiheissa esiintyvien työasentojen prosentuaalista osuutta vaiheajasta, osin OWAS menetelmällä. Vuoden kestäneessä prosessissa toteutettiin työntekijöiden osaamisen laajentaminen niin, että kaikki työntekijät kykenivät suoriutumaan jokaisesta tuotantolinjan työvaiheesta. Kolmannessa vaiheessa työterveyslääkäri arvioi uuden työkiertosyklin toimivuuden kuormittumisen kannalta. Neljännessä, eli viimeisessä vaiheessa työkierto saatettiin osaksi kokoonpanolinjan normaalia toimintaa. Kehitystyön tuloksina havaittiin, että fyysinen kuormittuminen linjalla väheni merkittävästi: selän kuormituspiikki aleni, hartioiden kuormitus väheni ja polvillaan työskentely väheni radikaalisti. Työterveyshuollon tilastojen mukaan TULE-sairauspoissaolojen määrä on edelleen (2015-2017) vähentynyt, vaikka henkilöstön keski-ikä on samalla noussut. Samalla laaduntuottokyky eli asennusvirheettömien ohjaamojen määrä on noussut. Kokonaisuudessaan ergonomisten kehityshankkeiden hyötyinä ovat työntekijöiden työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin parantuminen sekä tuottavuuden ja laadun parantuminen.

Valmet Technologies inc.

Mika Peltolan esitys ”Ergonomia osana tuotannon turvallisuuden hallintaa” käsitteli vastakkaista esimerkkiä sarjatuotannolle, sillä Valmetilla jokainen tuote on yksilöllinen. Valmetin käytännöissä ergonomia otetaan huomioon esimerkiksi jo valmistettavien kappaleiden suunnittelussa ”valmistus- ja käyttäjäystävällisiksi”. Mika Peltolan mukaan ergonomia-ajattelu onkin Valmetilla mukana kiinteästi työn ja työympäristön suunnittelussa. Tämä näkyy esimerkiksi niin työ- ja apuvälineiden hankinnassa, layout -suunnittelussa (tuotanto- ja materiaalivirrat) kuin valmistusprosessien hallinnassa.

Turvallisuuden hallinnassa ergonomia nousee esiin muun muassa seuraavilla tavoilla; riskien arviointi työvaiheittain suunnitteluprojektin aikana, tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinta, työpaikkaselvitykset, ergonomiakartoitukset, työkyky- ja varhaisen tuen neuvottelut, investoinnit ja modernisointihankkeet sekä benchmarking. Myös tässä yrityksessä henkilöstön keski-ikä nousee ja jokaiseen työtehtävään koulutetaan sisäisesti 2-5 vuotta, joten henkilöstön työhyvinvointi ja pysyvyys ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Konkreettisena esimerkkinä Mika Peltola esitteli ison, epäsymmetrisen kappaleen työstövaihetta, jossa siirtyminen pölkyn avulla työskentelystä erityiseen kappaleen pyörityslaiteeseen lyhensi tuotteen läpimenoaikaa noin neljännekseen ja paransi työasentojen ja –menetelmien ergonomiaa huomattavasti.

Ergonomics gone naft?

Psykologi ja sosiologi Virve Peteri esitteli viisivuotista akatemiahankettaan ”Ergonomics gone naft? The biography of ergonomics as knowledge and practices in Finland”. Hankkeen taustalla oli aikaisempi haastattelututkimus, jossa osa asiantuntijoista piti ergonomiaa vanhentuneena tapana lähestyä suunnittelua tai tuotantoa. Lue lisää artikkelista: Peteri, V. 2017. Bad Enough Ergonomics. Sage Open, January-March (7), 1-11.

Hankeen toteutus on monipaikkainen etnografia, jossa ensisijaisena aineistona ovat asiantuntijahaastattelut. Lisäksi hyödynnetään historiallisia dokumentteja sekä jalkautumisia muutamille työpaikoille ja mikäli mahdollista, yrityksiin, joissa ergonomia on keskeisesti osa liiketoimintaa tai tuotantoprosessia. Peterin alustavien havaintojen mukaan lainsäädännöllä on ollut rooli ergonomian kehityksessä (esim. kuka vastaa ergonomiatiedon levittämisestä ja soveltamisesta, mitkä instituutiot määritellään keskeisinä). Ergonomiassa on ollut pakko huomioon ottaa erilaisia trendejä ja uusia käsitteellistyksiä (tietyt trendit ohjaavat tai jopa pakottavat puhumaan työelämästä ja työn suunnittelusta tietyn linssin läpi, ja jotkut linssit saattavat kaventaa ergonomiatiedon kohdetta tai ne tekevät ergonomiatiedosta näkymätöntä). Huomionarvoista on ollut myös ergonomiatiedon ja asiantuntijuuden pirstaleisuus.

Suomalaisen ergonomiatoiminnan pitkän linjan kehittäjien haastattelut jatkuvat edelleen. Voit ilmoittaa henkilön, jota mielestäsi olisi hyvä haastatella tai voit myös ilmoittautua itse haastateltavaksi. Ennen kuin ilmoitat jonkun toisen nimen, muistathan varmistaa, että henkilö on antanut tähän suostumuksensa. Ohessa Virve Peterin sähköpostiosoite virve.peteri@uta.fi

Opiskelijapalkinto 2017

ERY:n vuoden 2017 opiskelijapalkinnon voitti TtM Teemu Suokko ergonomian pro gradu työllään ”Osallistavan ergonomiaintervention yhteys tuottavuuteen ja työhyvinvointiin.” Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää osallistavan ergonomian yhteyttä tuottavuuteen ja työhyvinvointiin teollisuusyrityksessä. Tutkimuksessa yhdistettiin työntekijöiden ja työnjohdon laadulliset teemahaastattelut ja tuottavuuden tunnusluvut. Osallistavan ergonomian toteuttaminen sisälsi useita osia: yhteiset tavoitteet ja kyvyn tehdä toimivaa yhteistyötä, yhteiset palaverit isoista kehityslinjoista sekä eritasoiset tiimipalaverit, työn ohessa vaikuttaminen ja kerätyn tiedon jalostaminen. Hitsaamoon tehtyjen muutosten takaisinmaksuaika on suhteellisen lyhyt ja positiivisina vaikutuksia saavutettiin muun muassa kuormituksen väheneminen, työntekijöiden kokemus panostuksesta heidän työhyvinvointiinsa ja työkyvyn ylläpitämiseen sekä parempi työympäristön toimivuus. Osallistavan ergonomian yhteys tuottavuuteen ja työhyvinvointiin selittyy toimivan yhteistyön kautta toteutettujen ratkaisujen liittämisestä käytäntöön. Kehittämiseen liittyvä työn muutos on mahdollisuus vaikuttaa omaan työkykyyn ja työn jatkuvuuteen. Kehittämisessä tarvitaan johdolta sosioteknistä suunnistusvaistoa eli kykyä sovittaa sosiaalinen järjestelmä osaksi teknistä järjestelmää.

Lopuksi

Seminaarin lopuksi osallistujat keskustelivat aktiivisesti siitä, miten parhaiten saada luotua yrityksiin sellainen toimintatapa, joka mahdollistaisi ergonomian sisällyttämisen moniammatilliseen yhteistyöhön varhaisen vaiheen suunnittelussa sekä osallistavien ergonomiainterventioiden toteuttamisesta. Koska työsuojelu- ja työturvallisuushenkilöt ovat yrityksen sisällä, toisin kuin työterveyshuolto yleensä nykyisin, nähtiin työturvallisuushenkilöstö loogisena linkkinä ergonomian integroimiseksi yritysten toimintaan. Jos työpaikoilla tehtäisiin työn kehittämistä ja työntutkimusta, niin työterveyshuollollakin olisi kattavammin pohjatietoja työstä ja sen kuormitustekijöistä, sekä yhteinen kieli yrityksen kanssa, joiden perusteella toimia. Kehittämistoimia vetävä henkilö, esimerkiksi tuotannon kehityspäällikkö, tarvitsisi usein avukseen ihmisen toiminnan ja ominaisuuksien asiantuntijan.

LEAN-ideologiasta nostettiin esille eräs tärkeä, ergonomiaosaamista korostava asia. Prosesseja liinattaessa lopputuloksena läpimenoaika lyhenee mutta työkuormitus ja/tai työn monotonisuus saattaa yllätyksellisesti kasvaa, jos liinauksen aikana jäljelle jäävän työn kuormitusta ei ole huomioitu. Tällöin tuloksena on lyhentyneessä läpimenoajassa kuormittavan työn prosentuaalisen osuuden kasvaminen.

Keskustelun lopuksi todettiin, että yritysten johdolle on järjestettävä seminaari, jossa ytimekkäästi esitetään ergonomian hyödyntämisen merkitystä varhaisen vaiheen suunnittelussa yrityksen tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamisessa. Jatkotoiminta vaatii yhteistyötä johtavien instituutioiden kanssa. ERY haluaa osaltaan edesauttaa yhteistyön syntymistä niiden toimijoiden välillä, joilla Suomessa on mahdollisuus vaikuttaa ergonomian kehittymiseen ja käyttöön työpaikoilla.

AJANKOHTAISTA