Suomen Ergonomiayhdistyksen kevätseminaari 2019

Suomen Ergonomiayhdistyksen kevätseminaari pidettiin 17.5.2019 yhteisöjäsenemme Treston Oy:n tehtaalla Jyväskylässä. Seminaarin aiheena oli Näkymätön näkyväksi: Ergonomian monet kasvot teollisuudessa. Seminaarissa käsiteltiin ihmisen, työn ja työympäristön vuorovaikutusta useasta ergonomian näkökulmasta, huomioiden niin fyysisen, kognitiivisen kuin organisatorisen ergonomian osa-alueet. Seminaariohjelmaan kuuluneen tehdaskierroksen aikana oli mahdollista tutustua teolliseen työympäristöön, jossa näkyvimpänä ergonomian muotona on fyysinen ergonomia sekä työturvallisuus.

Katso seminaarin kooste täältä: Suomen Ergonomiayhdistyksen kevätseminaarin 17.5.2019 kooste (YouTube video)

Arto Reiman: Näkymätön näkyväksi: Ergonomian monet kasvot
Suomen Ergonomiayhdistyksen puheenjohtaja Arto Reiman käsitteli ergonomian monimuotoisuutta mikrotasolta makrotasolle sekä ergonomian avulla saavutettavia hyötyjä: työn terveellisyyttä, turvallisuutta ja tuottavuutta. Ergonomiassa keskeistä on organisaation ja siellä työskentelevien ihmisten huomioiminen. Ergonomia on paitsi tieteenala, myös kattokäsite, johon kuuluu niin työturvallisuus, koneturvallisuus, prosessiturvallisuus, työhygienia kuin työntekijän kokonaisvaltainen hyvinvointikin. Ergonomian voidaan ajatella olevan myös suunnittelutieteellinen näkökulma työn kehittämiseen; kun kehitetään turvallisuutta ja tuottavuutta, kehitetään samalla myös hyvinvointia.
Ergonomiakäsite on muokkautunut vuosien varrella aika yksilökeskeiseksi, mutta esimerkiksi insinööritieteiden näkökulmasta ergonomiaan liittyy olennaisesti aina myös organisaatio ja sen johtaminen. Ergonomialla voidaankin katsoa olevan kaksi rinnakkaista tavoitetta: työntekijän hyvinvointi sekä organisaation tuottavuus ja suorituskyky sekä lisäksi näiden kehittäminen. Haasteena ergonomian edistämistyössä onkin se, miten ergonomian hyödyt pystyttäisiin osoittamaan euroina. Lisäksi haasteena on löytää organisaation kannalta olennaisimmat mittarit siihen, miten mitataan työkykyä, yksilön, tiimin ja organisaation suorituskykyä, laatua sekä sitoutumista ja motivaatiota. Ergonomian keinoin saavutetut konkreettiset ja mitattavissa olevat hyödyt saattaisivat lisätä ergonomian painoarvoa työhyvinvointipainotteisessa julkisessa keskustelussakin. Tärkeintä on kuitenkin nivoa ergonomian näkökulmia aina kulloinkin vallalla oleviin trendeihin kuten työhyvinvointiin, työkykyjohtamisen ja kestävään kehitykseen, sekä ymmärtää, miten megatrendit kuten ikääntyminen ja digitalisoituminen tulevat vaikuttamaan ergonomiaan.

Katso koko esitys täältä: Arto Reiman: Näkymätön näkyväksi: Ergonomian monet kasvot (YouTube video)

Jonna Patama ja Anja Tanttu: Ergonomia tehtaan lattialla: Case Treston Oy
Treston Oy:n työsuojeluvaltuutetun Jonna Patama ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kuntoutusalan lehtorin Anja Tantun esityksessä pohdittiin, miten teollinen työ tulee tulevaisuudessa muuttumaan ja miten varmistetaan, että niin työelämässä jo mukana olevilla kuin tulevaisuuden työntekijöilläkin on oikeanlaista osaamista, esimerkiksi yhteistyörobottien (cobots) kanssa työskentelyyn.
Kognitiivinen ergonomia nousee entistä tärkeämmäksi myös teollisessa tuotannossa, sillä teknologian nopean kehityksen myötä uuden oppiminen korostuu. Samalla työpisteellä voi jatkossa työskennellä myös robotti, jolloin sosiaalinen vuorovaikutus vaihtuu koneen kanssa työskentelyyn. Epävarmuus omasta osaamisesta ja uuden oppimisesta voi aiheuttaa henkistä kuormittumista aikaisemman fyysisen kuormittumisen sijaan. Robotin tehdessä raskaat ja muuten hankalat työvaiheet, nousevat tärkeiksi taidoksi jatkuvaan muutokseen sopeutuminen ja oman osaamisen päivittäminen. Teknologian nopea kehitys ja sen vaikutukset työympäristöihin luovat haasteita myös koulutustarjontaan: Miten koulutuksen suunnittelussa otetaan huomioon tulevaisuuden työelämätaidot ja miten osataan ennustaa tulevia tarpeita? Esimerkiksi Oulun yliopistossa diplomi-insinöörien koulutukseen kuuluu työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden tietopaketti, mutta ergonomiankin kannalta tärkeä työturvallisuus ei välttämättä aina kuulu tulevan teollisuuden esimiehen osaamisalueen. Myös robotiikkaosaamisen tarve kasvaa jatkuvasti, sekä lisäksi ymmärrys siitä, miten esimerkiksi yhteistyörobottien kanssa työskentely muuttaa työelämässä tarvittavaa ergonomiaosaamista.
Katso koko esitys täältä: Jonna Patama ja Anja Tanttu: Ergonomia tehtaan lattialla: Case Treston Oy (YouTube video)

Ilkka Teirioja: Miten lean ja työkykyjohtaminen kohtaavat?
Treston Oy:n tehdaspäällikkö Ilkka Teirioja kuvaa leania toisaalta jatkuvan parantamisen ajattelutavaksi, toisaalta taas valikoimaksi työkaluja, jotka auttavat organisaatiota sujuvoittamaan toimintaansa poistamalla sekä hukkaa että asiakkaalle lisäarvoa tuottamatonta työtä. Ergonomian näkökulmasta leanin taas saatetaan ajatella lisäävän toistotyötä ja yksipuolistavan työtehtäviä. Kuitenkin turhan työn poisto ja työprosessin vakiointi edesauttavat saavuttamaan ergonomiankin tavoitteita eli terveellistä, turvallista ja tuottavaa tapaa tehdä työtä. Toistotyön aiheuttamaa kuormitusta voidaan tarvittaessa vähentää työkierron avulla.
Jatkuva prosessin parantaminen tarkoittaa jatkuvaa muutosta myös yksilötasolla, ja työntekijät saattavat kokea muutoksen jopa uhaksi. Leanin tarkoituksena ei kuitenkaan ole henkilöstön vähentäminen vaan tuottaa nykyisellä henkilöstömäärällä entistä tehokkaammin. Ei siis pyritä siihen, että käsi kävisi nopeammin vaan sen sijaan pyritään poistamaan kädeltä turha ja tuottamaton liike. Onnistunut muutos vaatiikin myös työntekijöiden osallistamisen kehittämistyöhön sekä selkeästi perustellun ja kommunikoidun tavoitteen, jota kohti jokainen toiminnallaan pyrkii. Vaikka jokaisen työntekijän on hyvä kehittää myös omaa työtään, on tärkeää, että katsotaan kokonaisuutta koko prosessin kehittämisen kannalta. Pelkkä yksittäisen työpisteen tai työvaiheen ergonomian kehittäminen saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että kehitetään ns. turhan työn ergonomiaa. Tästä syystä työkykyä parannettaessa ergonomia-asiantuntijan on osattava tunnistaa ja analysoida kehitettävää työtä koko prosessin näkökulmasta, jolloin parannukset kohdistuvat koko organisaatiota hyödyttävään tuottavaan työhön.
Katso koko esitys täältä: Ilkka Teirioja: Miten lean ja työkykyjohtaminen kohtaavat? (YouTube video)

Pertti Saariluoma: Ihmisen ja älykkäiden järjestelmien vuorovaikutuksen suunnittelu
Kognitiotieteen professori Pertti Saariluoma Jyväskylän yliopistosta puhui ihmisen ja älykkäiden järjestelmien vuorovaikutuksen holistisesta eli kokonaisvaltaisesta suunnittelusta. Saariluoma tarkasteli holistista suunnittelua Yhdysvaltain kansallisen tekoälystrategian (US national AI strategy ) pohjalta. Strategiassa todetaan tarve tutkia ja kehittää tehokasta vuorovaikutusta ihmisen ja älykkäiden järjestelmien välillä. Strategiassa todetaan, että tekoäly ei tule niinkään korvaamaan ihmistä, vaan auttamaan saavuttamaan ihanteellisen toiminnan tason kaikilla elämän (myös työelämän) osa-alueilla. Olennaista on hahmottaa, miten esimerkiksi työn tekeminen tulee muuttumaan.
Holistinen suunnittelu huomioikin ihmisen, käyttötarkoituksen, käyttökokemuksen ja motivaation. Suunnittelu vaatii laaja-alaista asiantuntemusta onnistuakseen: algoritmien ja eettisten asioiden tuntijaa, lakimiestä, psykologia ja insinööriä. Holistiseen suunnitteluun liittyy olennaisena osana mimetiikka eli toimintaperiaatteiden matkiminen ja etenkin kognitiivinen mimetiikka eli informaatioprosessien matkiminen. Saariluoman mukaan tekniikkavetoisen suunnittelukulttuurin rinnalle on tullut elämäkeskeinen suunnittelu (life-based design), joka on käyttäjäläheistä ja -lähtöistä suunnittelua perustuen ihmisen elämään koskeviin käsitteisiin ja lainalaisuuksiin. Elämäkeskeisen suunnittelun mittarina on ihmisen elämänlaadun parantaminen, kun taas tekniikkavetoisen suunnittelun tulosta mitataan usein vain rahassa. Olennaista on, että ihmisen ja älykkäiden järjestelmien suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös eettiset periaatteet. Tulevaisuudessa haasteena onkin, kuka lopulta säätelee ja valvoo maailmanlaajuisesti tekoälyyn liittyvää kehitystä, jotta tekoäly saataisiin valjastettua saavuttamaan ihanteellisen toiminnan tason kaikilla elämän osa-alueilla.
Tutustu Saariluoman tutkimukseen kognitiivisesta mimetiikasta: Cognitive Mimetics for Designing Intelligent Technologies
Tutustu Saariluoman teokseen elämäkeskeisestä suunnittelusta: Designing for Life

Nina Backman ja Elina Lääperi: Asennot haltuun – ergonomiaopas opiskeluun avoimessa oppimisympäristössä 5-6 lk oppilaille
Seminaarissa julkistettiin opiskelijapalkinnon 2019 saajat. Palkinnon saivat tänä vuonna Nina Backman ja Elinä Lääperi Oulun ammattikorkeakoulusta. heidän opinnäytteensä aiheena oli Asennot haltuun – ergonomiaopas opiskeluun avoimessa oppimisympäristössä 5-6 lk oppilaille. Opinnäytteen toteutumismuoto on video, jonka voi katsoa täältä: https://youtu.be/iBAD11ctRNw (YouTube video)

 

AJANKOHTAISTA