Etätyön ergonomiaa

Koronaviruksen leviämisen myötä ovat Suomi, suomalaiset ja myös suomalainen työelämä joutuneet kohtaamaan nopeasti uudenlaisia haasteita. Työpaikat joutuvat nyt etsimään ja kokeilemaan kiireisesti uudenlaisia työnteon muotoja ja esimerkiksi etätyöskentelystä on muutamassa päivässä muodostunut normaali käytäntö osaksi työnteon arkeamme.

On hyvä muistaa, että hyvällä ergonomialla on tässä muutoksessa erittäin suuri merkitys työnteon mahdollistajana. Työnteon edellytysten kehittämiseen ja esimerkiksi hyvän työympäristön rakentamiseen tulee kiinnittää huomiota myös etätöissä. Hyviä vihjeitä etätyön toteuttamiseen löydätte esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen oppaista.

Omaa työpistettä - etänä, kotona, opiskellessa tai työpaikalla voi ja tulisi tarkastella ja kehittää tutkittuun tietoon perustuvien ergonomiaoppien mukaisesti. Martti Launiksen ja Jouni Lehtelän toimittamasta Ergonomia-kirjasta sivulta 147 lähtien löytyy seikkaperäisiä ohjeita työskentelyasentoihin ja -korkeuksiin, katselukohteiden sijoitteluun ja työkohteiden sijoitteluun sekä vaikkapa ikänäön vaikutuksiin tässä kokonaisuudessa. Kannattaa myös palautella mieleen miten uusissa tilanteissa voitaisiin soveltaa hyviä ja jo olemassa olevia ergonomiakäytäntöjä, joita on koottu esimerkiksi Työterveyslaitoksen ergonomian tietopankkiin.

Ajankohtaista

• Jäsenkysely 2019: Ergonomialla paljon potentiaalia työpaikkojen tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisääjänä
• Mihin ergonomia on kadonnut työpaikkojen kehittämisessä?
• Ergonomia ja sosiotekninen suunnistusvaisto - Teemu Suokon vierasblogi Ossi Auran Human Productivity -sivustolla
• Ergonomia - työn ja terveyden jatkuvuuden johtaminen -artikkeli Tekijä-lehdessä
• Etätyön ergonomiaa
• Ergonomiaselvitys kumiteollisuudessa
• Artikkelikirja työkyvystä ja ikääntymisestä
• Ergonomia tuottavuuden ja työhyvinvoinnin tukena
• Suomalainen Ergotroll NES-innovaatiopalkinnon voittajaksi